Kuvagalleria

Lähde: Punkalaitumen Sanomat  7.8.2025

Marja Anttila kertoo puhdetyönäyttelyn synnystä

Lähde: Lauttakylä lehti (13.8.2025)

–Viime vuonna Lottaperinneyhdistys Huittisten seutu -yhdistyksen erään kuukausitapaamisen esiintyjä peruutti tulonsa tapaamispäivän aamuna lapsen sairastumisen vuoksi. Olin vastuuvuorossa tapaamisen ohjelmasta. Mietin kuumeisesti, mitä ohjelmaa järjestän, näyttelyn suunnitellut ja toteuttanut Marja Anttila kertoo.

–Tapaaminen oli kodissani. Sitten huomasin työhuoneeni pöydällä tätini, joka oli toiminut lottana, kauniin puhdetyönä valmistetun peilin, jonka hän oli saanut muistoksi. Keksin siitä ohjelman. Avasin tietokoneen ja selvitin hieman puhdetöitä ja löysin kuvia.

–Siinä ohjelmaa pitäessäni keksin, että yhdistyksen pitää järjestää puhdetyönäyttely, kun jokaiselta jäseneltä tuntui jokin esine löytyvän.

Näin tapahtui, näyttely on esillä Vampulan kirjastossa 14.–31. elokuuta. Avajaisissa Anttila kertoo näyttelystä ja näyttelyn teemasta.

Esineet näyttelyssä ovat suurimmaksi osaksi puusta valmistettuja erilaisia rasioita, lisäksi on pari peiliä.

–Työt ovat pääosin koristeltuja, kauniita. Erikoinen on puinen mustepullo-kynäteline. Lisäksi on kolme sormusta, jotka ovat kuvioinniltaan erilaisia. Yhdessä on värikiviä, tai muuta sellaista.

–Sormusten kiinnostavuutta lisäsi se, kun kotiväelle kerrottiin niiden materiaalin olevan alasammuttujen lentokoneiden alumiinia, vaikka raaka-aine oli useimmiten peräisin kenttäpulloista ja pakeista, Anttila kertoo yleisellä tasolla.

–Näyttelyssä on esillä myös metallinen koristeellinen puukontuppi ja kaksi tykin ammuksen kuoresta tehtyä tuhkakuppia, Anttila listaa.

Näyttelyn työt ovat lainassa yhdistyksen jäseniltä, lisäksi on muutama esine heidän tutuiltaan.

Puhdetöiden tekijät ovat Lottaperinneyhdistyksen jäsenten sukulaisia. Kaikkien töiden tekijöitä ei tiedetä.

–Työt ovat 1940-luvun alkupuolella asemasodan aikana tehtyjä. Osassa töitä mainitaan paikkakin, esimerkiksi Syväri, Karhumäki.

–Asemasotavaihe tarkoitti välillä pitkiä ja tapahtumaköyhiä aikoja, oltiin paikoillaan. Aikaa kulutettiin urheilukilpailuihin, kirjoihin, korttipeleihin ja puhdetöihin eli alettiin valmistaa käsin yksinkertaisin välinein muistoesineitä, Anttila sanoo.

Anttilan kertoman mukaan sodanjohto ei ollut alussa ollenkaan innoissaan puhdetyöharrastuksesta.

–Aika olisi pitänyt mieluimmin käyttää juoksuhautojen kaivamiseen ja korsujen rakentamiseen. Mutta pian huomattiin, että puhdetöiden avulla hälvennettiin pelkoa ja hukutettiin koti-ikävää sekä torjuttiin kotirintaman työvälinepulaa.

Esimerkkejä näyttelyn esineistöstä

Esineet ovat peräisin pääasiassa yhdistyksen jäseniltä. Upea kynäteline on Marja Anttilan enon tekemä. Tämän hän oli antanut Marjan äidille kesällä 1944. Peili on huittislaisen Seppo Toivolan tekemä Karhumäessä 1943. Punkalaitumelaisen Väinö Kyttäsen tekemiä puhdetöitä näyttelyssä oli kolme kappaletta, Syvärillä 1943 taidokkaasti veistetyt rasiat ja upea puukko tuppineen (keskimmäinen kuva).

Näyttelyn avajaisissa vampulalainen Leena Isotalo kertoi tarinaa tätinsä Aune Vehmerin saamista tuohisista aamutossuista. Leena oli löytänyt virsun kärjestä kahdeksankymmenen vuoden jälkeen todistuksen, joka kertoo paketin lähettäjästä. "Täten todistan, että lotta Alli Kaislaniemen lähettämä paketti sisältää tuohiset aamutossut ja lähettää hän ne lotta Aune Vehmer'ille Vampulaan. 4370:ssä 20.12.43, 4370 tal.upseeri, vänr. K. Haataja". Todistuksen kääntöpuolelle Kauko Haataja oli myös kirjoittanut omakätisesti joulutervehdyksen Aunelle. He ilmeisesti tunsivat toisensa.

Aune Vehmer oli ollut muonituslottana Mesikämmenen kanttiinissa Rukavaaralla maaliskuusta toukokuuhun 1943. Tämä paketti tuli hänelle seuraavana jouluna Rukavaaralta (4370 = Pioneeripataljoona 24).

Avajaiset ja Vampulan kohteisiin tutustuminen

Puhdetyönäyttelyn avajaisten yhteydessä 14.8. Lottaperinneyhdistys retkeili Vampulassa. Aluksi tutustuimme Vampulan kirkkoon. Kiitos Tapani Kotajalle esittelystä! 

Kirkkovierailun jälkeen siirryimme Vampulan lähikirjastoon jossa Huittisten kirjastotointa ja Vampulan lähikirjastoa meille esitteli Tarja Peltomäki. Lottaperinneyhdistyksen puhdetöiden näyttelyn avasi Marja Anttila. Puheessaan Anttila pohti käsitöiden merkitystä rintamaolosuhteissa. Keskittyminen ajattelemaan lahjan saajaa ja paneutuminen askareisiin hälvensi pelkoa. Samalla erilaiset tarve-esineet helpottivat sota-ajan tavarapulaa.

Avajaistilaisuuteen Lottaperinneliiton tervehdyksen toi porilainen Helvi Walli. Hän kertoi 10. - 12. lokakuuta Porissa järjestettävästä valtakunnallisesta Lottaperinneliiton liittokokouksesta. Sunnuntaina 12.10. järjestetään Keski-Porin kirkossa juhlajumalanpalvelus ja juhla jossa puhujana on tohtori Jenni Haukio.

Lopuksi siirryimme Tatsuo Hosikan ateljeeseen nauttimaan Tatsuon huilunsoitosta, taiteesta sekä taidekahvilan monipuolisista antimista. Kiitos kaikille järjestäjille!

Kuvia Vampulasta alapuolella.

Lotan päivä 2025

Lotan päivänä 12.5.2025

Käynti Huittisten hautausmaalla viemässä Lotan päivän kukkia Amalia Hellevaaran haudalle ja eri muistopatsaille. Amalia Hellevaaran hautakiveen on nyt kiinnitetty Lotta Svärd säätiön lahjoittama Lotta - hautareliefi. Amalia Hellevaara toimi muonituslottana.  

Valkovuokkoperinne aloitettiin  myös Punkalaitumen sankarihautausmaalla. Lotan päivän kukat vietiin lotta Tuulikki Suvannon haudalle Punkalaitumen sankarihautausmaalle. Sankarihautoihin on siunattu 275 sankarivainajaa ja yksi lotta Tuulikki Suvanto. Tuulikki ja hänen veljensä kaatuivat kesällä 1944 puna-armeijan suurhyökkäyksen seurauksena. Valkovuokot muistuttavat tehdystä tärkeästä työstä.

Kirjaili Silja-Elisa Laitosen vierailu Huittisissa ja Punkalaitumella

Lottaperinteen jäseniä osallitui huhtikuussa kirjailija Silja-Elisa Laitosen vierailulle Huittisten sekä Punkalaitumen kirjastoissa. Laitosen esitys oli mielenkiintoista kuunneltavaa naisten sotahistoriasta. Hän kertoi Suviranta-trilogiansa taustoista ja synnystä. Sarja käsittelee naisia sodassa, jälleenrakentamisen aikaa sekä naispoliisien varhaisia vaiheita. Laitonen on itse koulutukseltaan poliisi.

Sarjan päähenkilö lotta Rakel Suviranta vaiheet ovat  mielenkiintoista luettavaa. Paloa lottatehtäviin ja rintamalotaksi kuvataan sarjan ensimmäisessä osassa. Sodasta on kirjoitettu paljon, mutta lottain näkökulmasta vähän.

Laitonen totesi, että lottia iskettiin vyön alle ankarasti sodan jälkeen. Väinö Linnakin muisti naisia Tuntemattomassa sotilaassa ”muutamalla sanalla”. Kuitenkin noin 200 000 naista oli sodan aikana rintama- olosuhteissa. Osittain lottien huono kohtelu sodan jälkeen aina 1990-luvun maineen palautukseen liittyy Laitosen mukaan sodan jälkeiseen ilmapiiriin. – Kun sota loppui, oltiin kyllästytty kuriin ja pillin mukaan tanssimiseen. Kaikki vanhoillinen haluttiin räjäyttää ja Lotta Svärd koettiin vanhoilliseksi. Tietysti taustalta löytyy myös muuttunut poliittinen ilmapiiri (Lähde: Juha Aro, Punkalaitumen Sanomat). 

Punkalaitumen Sanomien päätoimittaja Juha Aron juttu aiheesta löytty kokonaisuudessaan oheisen linkin takaa (Punkalaitumen Sanomat 15.5.2025). https://www.punkalaitumensanomat.fi/jutut/lottien-kokemuksista

Huhtikuun tapaaminen Taitokeskuksessa

Lottaperinneyhdistys kävi 9.4.2025 Huittisten Taito-keskuksessa tutustumassa neulahuovutukseen. Askartelun myötä myös ajatukset kääntyivät kohti lähestyvää pääsiäistä.

Eeva ja Eila Lottaperinteen vieraina

Maaliskuun tapaamiseen oli meitä hauskuuttamaan saapuneet Huittisten teatterin näyttelijät Eeva Kaplas ja Eila Heinilä.

Olipa heillä hauskat jutut! Kiitos Eeva ja Eila yhteisestä kahvittelusta ♥.

Sulo Uutton lottakuvia Punkalaitumella

Teksti: Anu Helariutta, Punkalaitumen Sanomat 26.9.2024

Lottaperinneyhdistys Huittisten seudun syksyn 2024 ensimmäisessä kokoontumisessa katseltiin vanhoja Punkalaitumen Lotta-Svärdin toiminnasta kertovia valokuvia  Punkalaitumella. Kuvia esitteli Kaisa Kirkko-Jaakkola. Mallu Saarinen piti kokoontumisessa pirteän tuolijumpan.

Yhdistyksen huittislaisille jäsenille punkalaitumelaisten lottien kuvat olivat ennennäkemättömiä. Kaisa Kirkko-Jaakkola kertoikin aivan aluksi miten hän on aloittanut Sulo Uuton valokuvien tutkimisen ja miten Sulo Uutto kartutti valokuvakokoelmaansa. Sulo Uutto ei käynyt kuvailemassa omia aikojaan vaan hän otti valokuvia vain tilauksesta, kertoo Kaisa Kirkko-Jaakkola. Sulo Uutton Lotta-Svärdiin liittyvissä kuvissa on monenlaisia tapahtumia. Osassa kuvia on mukana myös suojeluskuntalaisia. On virallisia ryhmäkuvia, merkittävien tapahtumien yhteydessä otettuja ryhmäkuvia, kuten valatilaisuus kirkossa, on kuvia muutamista lotista pitäjänraitilla, kuten hiihtomerkin suorittajista, ja kuvia ilmavalvojista sekä lukuisia kuvia sankarinhautauksista. Lääkintälottakurssilaiset on valokuvassa kuunnanlääkäri Jaakkolan kanssa.

Kaisa Kirkko-Jaakkola on kerännyt tietoja niin lottien kuin suojeluskuntalaisten toiminnasta Punkalaitumen Sanomista. Lotat olivat tehokkaita varojenkerääjiä. 1930-luvulla he ovat pitäneet niin myyjäisiä kuin iltamiakin kerätäkseen varoja.

Sankarinhautauksista on kuvia sekä kirkosta sisältä että kirkkomaalta. Myös sankarihautojen kaivamista Sulo Uutto on käynyt kuvaamassa. Sankarihautauksiin osallistui paljon surijoita, jopa niin paljon, että lehdessä piti muistuttaa osallistujia antamaan kirkossa etusija vainajien läheisille, kertoo Kaisa Kirkko-Jaakkola.
Sankarihaudat sijaitsevat tien alapuolella, ennen sotaa käyttöönotetussa hautausmaan laajennusosassa.

Anna-Maija Nevalainen muistelee, kuinka sankarivainajien hautaaminen uudelle hautausmaan osalle aiheutti keskustelua. -Sankarivainajia ei haluttu haudata toiselle puolelle tietä pois kirkon vierestä. Asiasta päästiin sopimukseen, mutta kyllä siitä keskusteltiin, sanoo Anna-Maija Nevalainen.

Anna-Malja Nevalainen muistaa äitinsä yhdestä kuvasta ja myös itsensä toisesta. Olen kuvassa Uotilassa Uotilan Martin ja sotaa paossa olleen Leif Eklundin kanssa. Leifin äiti oli Lyyli Uotila.

Toisen sota-aikaan liittyvän muiston kertoi Annikki Heikkilä, jonka aviomies oli teini-ikäisenä ollut useamman kerran tuomassa punkalaitumelaisia sankarivainajien arkkuja Urjalan asemalta Punkalaitumen kirkon ruumishuoneelle. Ne olivat surullisia matkoja, jotka jäivät iäksi nuorukaisen mieleen.

Kokoontumisessa muisteltiin myös lottakahvilaa. Aira Kyttänen kertoo, kuinka he pikkulottina tekivät vappuretken lottakahvilaan - Sinne mentiin hevoskyydillä.

Kokoontumisen lopuksi Mallu Saarinen ohjasi tuolijumpan, jolla saa mukavasti liikkuvuutta niveliin ja lämpöä lihaksiin.

Sulo Uutton valokuvien negatiivit on lahjoitettu Punkalaitumen Museo- ja kotiseutuyhdsitykselle. Kuvia on kaikkiaan noin 17000. Negatiivien digitointi on edennyt 1920-luvulta 40-luvulle. Kuvat ovat kaikkien vapaasti selattavissa Pirkanmaan museoiden Siiri-kuvapalvelussa. http://siiri.tampere.fi/. Valitse Valokuvat > Hae ja osta valokuvia > kirjoita hakukenttään: Sulo Uutto. Voit tietysti hakea myös LOTTA-hakusanalla, jolloin saat esille Pirkanmaan museoiden lottakuvia tai tehdä tarkennetun haun suodattamalla valokuvaajan sekä aihepiirin mukaan.

Tekstin alapuolella on Punkalaitumella katseltuja kuvia kuvakarusellina noin 20 kappaletta. Kuvia on ryhmäkuvista yksittäisten lottien kuviin. Lisäksi on pari kuvaa lottien vaarainkeruuiltamien näytelmästä Vartiolasta. Punkalaitumen kirkosta on kuvat lottalupauksenantotilaisuudesta sekä sankarihautajaiskuvia talvisodan ajalta. Siunaustilaisuuksissa lotat olivat kunniavartiossa.

Lottaperinneyhdistys Huitisen seutu 30 vuotta